pioni

pioni

tiistai 1. syyskuuta 2015

Revontulet

Maksoin vuokran ja pari muuta laskua; tilille jäi tasan 34 euroa. Tokihan sillä nyt pari viikkoa elää. No ei elä, vaan edessä on taas tavaran liikuttelua erinäisten nettikirppisten kautta. Alan olla siinä jo melkein ammattilainen, voisinko lisätä rivin CV:hen?

Pitkä viikonloppu oli kyllä mukava. Tuntui hyvältä, kun minut esiteltiin kaverin juhlissa muutamille ihmisille seurustelukumppanina. Ne olivat muutenkin miellyttävän rennot juhlat, joissa oli muutamia tuttuja ja paljon tuntemattomia, mutta myös paljon tilaa olla epäsosiaalinen, ja sitä myös olin. Huomasin helpotuksekseni, että MH ei tästä vaivaantunut tahi hämmentynyt, tai toisaalta kokenut velvollisuudekseen viihdyttää minua. Meillä oli molemmilla hauskaa. Yöllä katselimme laiturilta revontulia, minä en ollut koskaan ennen nähnyt.

Meidän yhdessäolomme olisi varmaan monien silmissä niin kertakaikkisen tylsää, että joku voisi ihmetellä miten siitä riittää blogiin kirjoitettavaa. Tai no ei kai siitä riitä, mutta miksi pitäisikään? Olemme näemmä molemmat sellaisia, että jos kalenterissa on saman päivän kohdalla sekä ravintolalounas että elokuvailta kotisohvalla, se päivä on meidän mielestämme ihan tarpeeksi täynnä (ei, emme me merkitse tuollaisia juttuja kalenteriin, tarkoitin sillä tavalla kuvainnollisesti). Loppuaika täyttyy pienellä tyhjänpäiväisellä puuhastelulla, suihkussa käymisellä ja vaatteidenvaihdolla, musiikinkuuntelulla, lukemisella, kissavideoilla, jokirannassa istumisella, läheisyydellä, nukkumisella. Täydellisiä vapaapäiviä tuollaiset, sanoisin. En siis ehkä jatkossakaan niistä liiemmin kirjoittele.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti