Mielessä risteilee sekalaisia ajatuksia. Pitäisi kirjoittaa kirja, pitäisi kirjoittaa runoja, pitäisi kirjoittaa jotakin. En saa kirjoitettua edes lyhyttä blogipostausta. Haluaisin muuttaa. Haluaisin muuttaa Helsinkiin. En varmaan pääse elämässäni eteenpäin sen vuoksi, että ulkonäköni ei vastaa luonnettani. Minun luonnettani vastaavaa tyyliä ei varmaan ole olemassa. Olenkohan bipolaarinen? (Onkohan tyylini myös täten bipolaarinen?)
Todellisuus: kävin työhaastattelussa yhtä määräaikaista siivoustyötä varten ja tuntisin itseni onnekkaaksi jos saisin edes sen. Laitoin asunnon myyntiin, koska aloin hajota sen omistamisen aiheuttamaan stressiin. Nyt hajoan sen myynnistä stressaamiseen. MH:n kanssa erosimme toissa viikolla ja toissa päivänä palasimme yhteen. O on sairastellut. TT asuu meillä vielä kolme viikkoa ja lapsi aistii kireyden. Minä näen melkein päivittäin asioita, joista ajattelen että onpas TT etäinen ja robottimainen isä O:lle, ja pidän turpani kiinni koska ehkä se menee ohi, kunhan TT ja uusi kumppaninsa pääsevät yli akuutista rakastumisvaiheestaan. Meneeköhän se? Rintakehääni kiristää kolmatta viikkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti