pioni

pioni

torstai 22. tammikuuta 2015

Olen tässä myyskennellyt ylimääräistä tavaraa

Jos olisin saapunut tänne vieraalta planeetalta ja minun pitäisi muodostaa kuva ihmisistä nettikirpputoreilla tapahtuvan vuorovaikutuksen perusteella, olisin varmaan verrattain hämmentynyt. Ajattelisin ehkä, että Marimekon tuotteet ovat himoittua maan valuuttaa, josta tapellaan kynsin hampain ja jonka vuoksi ollaan valmiita suurin piirtein kuolemaan. Lähes samaan näyttäisivät yltävän tuotteet, joissa lukee Arabia. Voisin myös kuvitella, että ihmiskunnan suurimpia vitsauksia ovat mm. myynti-ilmoituksessa oleva valokuva silittämättömästä mekosta (eli laiskuus) tai lastenvaatteen nimikoiminen niin, että se paljastaa kyseisen vaatteen käytetyksi (eli välinpitämättömyys omasta ja muiden imagosta). Oppisin nopeasti, että EXPEDIT JA KALLAX ON IKEAN KAKS ERI TUOTETTA, ÄÄLIÖT. Ja että ainakin puolet kerroista euron hintaisen lastenvaatteen ostaja jättää saapumatta myyjän kanssa sovittuun tapaamiseen (paitsi jos se vaate on Marimekon). Ja että on olemassa tyttöjen värejä ja poikien värejä, tyttöjen vaatteita ja leluja ja poikien vaatteita ja leluja. Ja että tuntemattomat näyttävät pystyvän ennustamaan, minkä kokoisia vaatteita joku tietty kaksivuotias tulee tarvitsemaan vuoden kuluttua (tästä olisin todella vaikuttunut!). Päättelisin, että ihmiset tahtovat vapaaehtoisesti järjestyä ryhmiin, joita kutakin hallitsee yksinvaltias, joka voi olla joko yksilö tai jonkinlainen komitea. Hallitsija poistaa ihmisiä ryhmistä, kun nämä eivät pysty noudattamaan kilometrin pituisen sääntölistan jokaista pykälää. Silti elämä näyttää jatkuvan. Miettisin, miten on mahdollista että ihmisrotu on välttynyt tätä suuremmilta ongelmilta. Siitä huolimatta en varmaankaan haluaisi viipyä kovin pitkään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti