Katkolla

Minulla on ollut vähän vaikeaa. Olen pienentänyt hiljakseen mielialalääkkeen annostusta ja menneenä viikonloppuna otin viimeisen kapselin. Vieroitusoireet ovat sitä luokkaa, että yli puolet hereilläoloajasta pystyn miettimään vain niitä ja että haluan sittenkin jatkaa lääkkeen käyttöä. Eilen tein sen mitä ei pitäisi ja googlasin, ovatko näin voimakkaat vieroitusoireet normaaleja. Ilmeisesti ovat, ja ilmeisesti kyseisellä lääkkeellä ne ovat tunnetusti pahemmat ja pitkäkestoisemmat kuin muilla. Olisin melkein voinut kertoa tuon ilman Googleakin.

Pahinta on taukoamaton jalkasärky. En haluaisi koukuttua särkylääkkeisiin ja yleensä välttelen niiden pidempikestoista käyttöä, mutta nyt mistään ei tule mitään ilman niitä. Pääkin on kipeä. Vatsa sekaisin. Huimaa ja säpsähtelen kuin saisin sähköiskuja. Näen painajaisia. Saan itkukohtauksia ja huudan lapselle. Mutta hei, aurinko paistaa.

MH on ollut kärsivällinen. Olen saanut olla kainalossa ja itkeä olkapäätä vasten. MH muistuttaa minua itsestäni ennen terapiaa. Hän on pääosin tyytymätön elämäänsä ja itseensä. Minulle on kehittynyt tunne, että olen jotenkin velvollinen auttamaan. Tai ainakin saarnaamaan terapian parantavasta voimasta. Pelkään, että asia kasvaa väliimme, sillä en ole enkä halua olla itse terapeutti. Todennäköisempää kyllä on, että mietin vain asiaa liikaa ja kun pystyn lopettamaan, kaikki on hyvin. Päivittäisellä tasolla kaikki onkin, oikein hyvin.

Jännittää nähdä, millainen ihminen olen, kun lääkkeen vaikutukset ovat lopullisesti ohi.

Tänään olen jo silittänyt kaikki huushollin henkarivaatteet ja puhdistanut hopeakorut. Mitähän yhtä merkityksetöntä keksisin seuraavaksi? (En minä välitä, ovatko päälläni olevat vaatteet sileitä vai ryppyisiä. Koruista käytän tasan yhtä hopeista kaulaketjua ja siinä lasista riipusta. Mutta tunsin saavani jotakin aikaan.)

Olen rahapulassa, koska myin sohvasängyn, jossa olen nukkunut muutosta saakka ja toin tilalle vintiltä parisängyn ja jouduin ostamaan siihen patjan. Vuokranmaksu on myöhässä. Myyn epätoivoisesti tavaraa nettikirpputoreilla, mutta purot ovat liian pieniä, jotta niistä kertyisi vuokran kokoinen virta. Tätäkin ehdin jo tänä aamuna itkeä uutisia katsoessani, eikä niistä uutisista jäänyt lopulta mitään mieleen. Sitten aiheutin vielä silmilleni pysyvän vaurion näkemällä vahingossa Aamu-tv:ssä twerkkausta. Ohjelmatiedoissa luki jutun kertovan trendiharrastuksesta, "werkkauksesta". Niin sopivaa. Koen velvollisuudekseni pahoitella tapahtunutta kaikille yli viisikymppisille katsojille.