Päätin siirtää lenkkipyöräni parvekkeelta alakerran pyörävarastoon,
jotta lenkille lähteminen olisi helpompaa. Nyt en nääs kerta kaikkiaan
tunnu saavan aikaiseksi, vaikka miten tiedän että 6-8 lenkin jälkeen
olisin koukussa ja rakastaisin taas ajamista. Jos joku sieltä varastosta
pyöräni varastaa, niin sille ei kai sitten voi mitään. Toki köytän sen
paikoilleen järeimmällä lukollani. Samalla saan parvekkeelle enemmän tilaa, jippii.
Koska olen riippuvuuteen taipuvainen luonne, olen viime aikoina paikannut kirpputorillakäymättömyyttäni - yllätys yllätys - facebook-kirpputoreilla, tori.fi:llä ja huuto.netillä. Koko kirpputorillakäymättömyys on toisin sanoen pelkkää narkkarin valhetta. Olen vieläpä tehnyt inttervepistä suurikokoisia löytöjä, viimeksi toissapäivänä valtavan kaapin, jota ei vain voinut jättää ostamatta, kun se oli niin halpa. Tämä kaappi oli oikeastaan vain kirsikka jäätelöannoksen (rommirusinaa kinuskikastikkeella ja kermavaahdolla) päälle: kotimme on nyt sellainen 50-lukupläjäys, että pelkään menneeni jo liiankin pitkälle. Vaikka jos en omasta mielestäni ole mennyt, niin mitäs minä muiden näkemyksistä välittäisin. Joka tapauksessa, kaapista johtuen edessä on nyt makuuhuoneen rymsteeraus. Tila on rajallinen, joten jostakin on luovuttava. Something's gotta give, kuten Ameriikassa sanovat. Kyllä minä vielä joskus saan tämän asunnon sellaiseen kuntoon, että voin laittaa jonkun kuvan blogiinkin. Vaihdoinpas sujuvasti puheenaihetta pois narkkariudestani.
No, nyt taisin keksiä miten tämän huoneen järjestän. Totta kai minä olen sisällä ja siirtelen huonekaluja kesän toistaiseksi lämpimimpänä päivänä (ei, ei minun ole pakko, kunhan tässä marttyroin).
Koska olen riippuvuuteen taipuvainen luonne, olen viime aikoina paikannut kirpputorillakäymättömyyttäni - yllätys yllätys - facebook-kirpputoreilla, tori.fi:llä ja huuto.netillä. Koko kirpputorillakäymättömyys on toisin sanoen pelkkää narkkarin valhetta. Olen vieläpä tehnyt inttervepistä suurikokoisia löytöjä, viimeksi toissapäivänä valtavan kaapin, jota ei vain voinut jättää ostamatta, kun se oli niin halpa. Tämä kaappi oli oikeastaan vain kirsikka jäätelöannoksen (rommirusinaa kinuskikastikkeella ja kermavaahdolla) päälle: kotimme on nyt sellainen 50-lukupläjäys, että pelkään menneeni jo liiankin pitkälle. Vaikka jos en omasta mielestäni ole mennyt, niin mitäs minä muiden näkemyksistä välittäisin. Joka tapauksessa, kaapista johtuen edessä on nyt makuuhuoneen rymsteeraus. Tila on rajallinen, joten jostakin on luovuttava. Something's gotta give, kuten Ameriikassa sanovat. Kyllä minä vielä joskus saan tämän asunnon sellaiseen kuntoon, että voin laittaa jonkun kuvan blogiinkin. Vaihdoinpas sujuvasti puheenaihetta pois narkkariudestani.
No, nyt taisin keksiä miten tämän huoneen järjestän. Totta kai minä olen sisällä ja siirtelen huonekaluja kesän toistaiseksi lämpimimpänä päivänä (ei, ei minun ole pakko, kunhan tässä marttyroin).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti