Vaikka mitä

Otsikoin edellisen kirjoitukseni tarpeettoman ilkeästi. Ei kai huonoa ihmistä ole olemassakaan. Tai no nyt rupesin ajattelemaan kaiken maailman terroristeja ja muita päänirtileikkaajia, enkä enää tiedä mitä mieltä olen. Mutta otsikko joka tapauksessa oli huono - se kuvasi ennemminkin miestilanteisiin liittyvää tunnereaktiotani kuin tietoista ajatusmaailmaani, ja täten ymmärrän sen tulevan hyvinkin suurella todennäköisyydellä väärinymmärretyksi. Toisaalta en viitsi sitä enää jälkeenpäin muuttaa, ja tuskinpa blogiani muutenkaan lukee kukaan sellainen, joka voisi noista sanoistani henkilökohtaisella tasolla loukkaantua. Koska kirjoittaminen on minulle osittain myös terapiaa, on kai parasta, että kirjoitan rehellisesti. Joskus rehellisintä on joku laiska ja kamalan huono sanavalinta, koska olen laiska. /selittely

En olekaan kirjoittanut hetkeen (kahteen vai kolmeen päivään?) tavaroista, joten here goes.

Nythän kävi tosiaan niin, että heinäkuussa minulla on vähän "ylimääräistä" rahaa. Lainausmerkeissä, koska ei se tietenkään oikeasti ole ylimääräistä. Jos olisin fiksu, laittaisin sen säästöön, tai antaisin äidille, vaikka hän sanoikin että häneltä keväällä saatuja rahoja ei tarvitse palauttaa. Koska en ole, tilasin tuolta jotain kivaa olohuoneen seinälle (olisin saanut helposti menemään useita satasia, mutta selvisin hankinnoista kuudellakympillä ja ehdin vielä tilata ilmainen toimitus -kampanjan viime hetkillä) ja pohdin vakavissani sohvan, maton ja uuden patjan ostoa lähiviikkoina. Koti olisi noiden hankintojen jälkeen valmiihko, vaikkei se koskaan oikeasti olekaan. Luulen silti, että saisin jonkinlaisen mielenrauhan asian suhteen. Pitää kuitenkin tehdä vielä laskelmia, tuo se raha kieltämättä pankkitililläkin mielenrauhaa.

O ja TT tulevat vasta viikonloppuna. Olen kypsä yksinoloon. En saa mitään aikaiseksi. Olen ihan paska lomailija. Lisäksi Kissa 2 on ehkä kipeä. Yleensä hän rakastaa läheisyyttä ja rapsuttelua, mutta nyt ei saisi edes silittää. Jos otan harjan esiin, hän poistuu paikalta viivana. Syliin hän tulee nukkumaan mielellään vieläkin, mutta silloinkin on rapsuttelu kielletty. Karvaa lähtee myös paljon. Google tiesi viisaudessaan kertoa, että kosketusarkuus tarkoittaa, että kissaan sattuu. No shit, sherlock. Mutta jos kipu on ihossa, kysymyksessä voi olla esimerkiksi ruoka-aineallergia. Ärsyttävää, ettei sen toteamiseksi ole olemassa mitään testejä, vaan täytyy vain jättää eri ruoka-aineita pois listalta ja katsoa mitä tapahtuu.

On mahdollisesti yksi toinenkin oire, jonka olen saattanut vain kuvitella omassa päässäni, mutta jos kävisi ilmi, etten ole (varmistuminen vaatii jonkin verran seurantaa), on kyseessä todennäköisesti vakavampi juttu kuin allergia. Sellainen, että kun kerroin epäilyksestäni puhelimessa TT:lle, hän totesi heti että sitten vaan piikille. Rupesi ärsyttämään, se oli niin hänelle tyypillinen reaktio. No, hänhän ei ole enää Kissa 2:n omistaja. Mutta ehkä kaikki onkin hyvin. Itseäni piristääkseni laitan kuvitukseksi Kissa 1:n parvekkeella haistelemassa basilikaa.